Ajatus alkaa nyt lipsua hoitoasioista (mutta alkavat kenties viitata selkeämmin tietynlaisen hoidon tarpeeseen) joten en edes yritä korjata suuntaa.

Murheenkryynimme, jonka liike myi meille autona, mutta jonka väitän pikemminkin olevan sähkövikojen fyysinen ilmentymä, on temppuillut melkoisesti viime aikoina. Ei pahemmin naurata kun ajokki sammuu ensimmäisen kilometrin aikana aina jos jalka heltiää kaasulta. Todella hasardia itseasiassa; liikenteessä tarkoitus on keskittyä aivan muuhuin kuin oman  auton käymiseen. Korjaamokeikat eivät ole tuottaneet tulosta; se kävi ennen ongelmien alkamista määräaikaishuollossa ja sitten vielä uudestaan. Ja menee pian taas. Hoitoketjua ei  käytännössä ole määritelty, eivätkä kaikki tahot ole edes valmiita myöntämään sairauden olemassa oloa. Etäisesti samantapainen juttu kuin erään retroviruksen kohdalla muutama vuosikymmen sitten.

Kaikki vaikuttaa olevan ok JOS sää on valmiiksi aurinkoinen ja kuiva. Tai sen ensimmäisen kilometrin jälkeen. Mutta äskettäin ajellessa väistämättä hiipi mieleen kysymys siitä, pitäisikö ranskanrutoksi (mikrobiperäinen pandemia) nimeämääni olomuotoa sittenkin kutsua elintasosairaudeksi? Sillä on kyllä oikeaoppisesti kaksiosainen (pseudolatinankielinen) nimi, suku Renault  ja laji scenic. Moni sairaus on nimetty löytäjänsä mukaan ja  jälkimmäisellä osalla voidaan viitataan ilmenemismuotoon - tässä tapauksessa siis maisemaan ja varmaan siihen, että niitä ehtii katselemaan kun odottaa hinausautoa. Renaultteja esiintyy ympäri maailmaa, mutta ne eivät tartu huonollakaan hygienialla. Tila on yleensä puhtaammin itseaiheutettu  kuin elintasosairaudet! Toisaalta tietämättömyys scenicin aiheuttamista komplikaatioista edesauttaa sille altistumista kun ei ymmärretä varoa ja sen voi saada kumppanilta tai periä sukulaiselta. Tyypillistä tartuntataudeille

Rs tulee kalliiksi eli sopii sikäli molempiin kategorioihin. Vaivan parantamiseksi kannattaisi ehdottomomasti koota moniammatillinen asiantuntijatiimi (mekaanikon lisäksi ainakin manaaja olisi tarpeen). Oireet ovat moninaiset ja saattavat muuttua. Ne kuormittavat negatiivista tunneskaalaa lievästä epätoivosta totaaliseen hihojen palamiseen ja stressiin. Viiteitä sairastumismekanismin zoonoosin kaltaiselle erityispiirteelle (kyborgoosi?) ja risteytymiselle muiden oireyhtimien kanssa on, sillä nykiminen (ihmisellä pakkoliikkeet) tarttuu ja tourettemaista kielenkäyttöäkin voi esiintyä.

Epäsopivaa molempiin kategorioihin nähden on se, diagnoosin tekemiseen ei  tarvita asiantuntijaa. Riittää, jos tunnistaa merkin.  (Sairaus)kuvaan ei sovi sekään, että Rellukärsimyksen  ennaltaehkäisy on ilmaista ja helppoa ja mahdollista kaikille.

Paradoksaalisesti itse rellulle ei ole parannusta, mutta lopullinen eroonpääseminen on mahdollista. Se tietysti maksaa - niin kuin suunnilleen kaikki nykyään. Hämmentävän moni jaksaa uskoa ihmeparantumiseen tai on alistunut vaivan kanssa elämiseen.

Toisin kuin useimpien muiden sairauksien kohdalla olisi Renaultin totaalinen poistaminen maailmanlaajuisesti mahdollista, jos halua vaan löytyisi. Salaliittoteorioihin sopivasti tietty maa ja jotkut sijoittajat kuitenkin haluavat edistää sen leviämistä. 

Kiitos ja anteeksi. Hauskaa kesää!