Kirurgian tentti oli tänään. Viime viikon aikana ja  pitkän vappuvapaan ansiosta olin ehtinyt valmistautua ja lukea. Viimeiset päivät oikein innostuin lukemaan lisää, tosin sisätauti-kirjan puolelta. 

Tentissä vain yksi lyhenne  eli BPH, aiheutti reaktion "en varmasti ole koskaan törmännyt". Kun googlasin sen niin muistikuvat palautuivat,  Benign prostatic hyperplasia oli tuttu terminä jo ennen sh-opiskelujakin. Niin valikoiva voi muisti olla... Vähän harmitti, koska lyhenteitä tuli googlattua ja päntättyä tuntikaupalla. Helpotus oli melkoinen kun tentti oli ohi. Ja jos en pääse läpi niin olen kyllä pettynyt. Juuri lyhenteet aiheuttavat minulle päänsärkyä, en lukuisten kertojenkaan jälkeen ole ymmärtänyt  lyhenteen tuplanegatiivisen ANCA:n (antineutrophil cytoplamic antibodies) perimmäistä olemusta, mutta toistaiseksi riittäköön, että tiedän sen liittyvän tiettyihin autoimmuunisairauksiin.

Nyt kun viimein pääsin määreisiin voisin yrittä määritellä myös yhden termin, joka itsestäni kuulostaa ihan muulle, kuin mitä se loppupeleissä on. Sana on hoitoketju. 

Hoitoketju on  diagnoosikohtainen  kirjallinen porrastettu suunnitelma potilaan hoidosta sairaanhoitopiirin sisällä. Sen tehtävänä on edistää hoidon sujuvuutta ja tehokkuutta silloin, kun potilas tarvitsee tietyn sairauden tai oireen hoidossa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. (tässä vaiheessa olin itse mielikuvineni jo metsässä, määritelmä on HUS:sin sivuilta). Ketjut luodaan yhteistyönä toimijoiden kesken, jotta toimivuus ja toteutuminen voidaan taata.

Hoitoketjuja laaditaan useimmiten sairauksista, jotka koskevat suuria potilasryhmiä (esim. kansantaudit) eli kaikille sairauksille ei sellaisia ole.

Hoitoketjut kuvaavat terveyskeskuksen ja toisaalta erikoissairaanhoidon sairaalan työnjakoa potilaan hoitamisen eri vaiheissa ja olen jo useammin nähnyt niitä kaaviomuodossa.  Hoitoketjussa ei anneta varsinaisia hoito-ohjeita, mutta tarvittaessa siinä voidaan viitata esimerkiksi valtakunnalliseen hoitosuositukseen. Niissä saatetaan lisäksi kuvata esimerkiksi potilasjärjestön roolia lisätiedon/tuen antajana tai sosiaalitoimen paikallista roolia kotiutumistilanteessa.

Enää yksi lukutentti, rakas nemesikseni sisätaudit odottaa uusintaottelua perjantaina. Oikeasti kirja on hyvä -kirurgian kirja oli värikuvista huolimatta vaikeampi lukea, jotenkin tuntui että lähtökohta oli NIIN lääkärilähtöinen- ja lukuaikaakin olisi ollut kuukausi. Jossain silti mätti. Vain kerran aiemmin huhtikuussa, eräissä tylsemmän puoleisissa juhlissa perjantai-iltana Uudellamaalla, suorastaan kaipasin tenttikirjaa. Ehkä luotan vanhaan sananlaskuun sen kanssa. Kolmas kerta toden sanokoon.

Lääkelaskutentti meni sen sijaan läpi ensimmäisellä kerralla, mutta jostain syystä fiilis tuloksen saamisen jälkeenkin oli yhtä synkkää kuin mainoksen uhrina hankittu mehu. Mitä ihmettä edes on kasvihiili? Polttivatko ne sen omenaraukan? Saattaisi selittää maun...

Tentinjälkeistä lukukrapulaa ei tullut, tosin sydämen läpistä tms. en sietänyt tänään lukea. Onneksi maksaa ei käsitelty kirurgiassa, joten siitä oli helppo nyt aloittaa.